Mistähän ne unikuvat oikein kasaantuvat?
Toiset ovat ihan selkeitä muistikuvia eletystä päivä-maailmasta, useimmat ovat yhdistelmiä ajan, paikan ja tapahtumien suhteen. Mukaan mahtuu runsaasti toiveita, pelkoja ja puhdasta mielikuvitusta.
merellä
yhtenä hetkenä sitä tähyilee horisontiin samalla kun väistelee karikon kiviä ja tuskailee kadonneen merikortin perään ... ja sitten onkin vaihtanut venettä ja ihmettelee ettei mukaan tullut ketää joka osaisi reivata purjeita ... jossain vaiheessa tulee niin sietämättömän kylmä että siihen herää ...
päivän todellisuutta oli vain kylmä, auki jäänyt ikkuna ja lattialle pudonnut peitto, kaikki muu kasaantunut jostain vanhoista muistoistoista, mutta hyvin selkeiksi ja todentuisiksi kuviksi
Lissabonissa
Lissabonin unet tulevat aika harvoin.
Jostain syystä ne ovat kaikkein vauhdikkaimpia ja ruuhkaisempia. Mennään mäkeä ylös ja alas, popitaan kujalta toiselle. Fado, raitiovaunujen kolina ja kiskojen kirskunta täydentää kakofoniaa joka säestää koko ajan vaihtuvaa maisemaa. Erityistä Lissabonin unessa on se että vain ovet ovat kirkkaasti todellisen värisiä … ja niitä on paljon.
_
vanha uni
http://valperi.blogspot.com/2007/05/napakettutytt.html
http://valperi.blogspot.com/search/label/uni
_
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti