Portugalin perinteisiin rakennusmateriaaleihin kuuluvat Azulejot, käsinmaalatut ja lasitetut fajanssikaakelit. Lissabonissa niitä näkee kaikkialla. Azulejosit peittävät talojen seiniä ulkoa ja sisältä, lattioita ja kattoja, kirkkoja ja kapakoita.Laatoista on tehty liikekylttejä ja koristeornamentteja, sisustustauluja jne. lähes loputtomiin.
Kaupungin rakennuksia koristavat laatat ovat sekä kaunista katseltavaa että kiehtova kuvamatka Portugalin historiaan.
Kaakeleita ei tarvitse etsiä kartan kanssa. Tavalliseen lissabonilaiseen katunäkymään kuuluu hieman ränsistynyt talo, jonka koko julkisivu on peitetty värikkäillä laatoilla.
Kaupungilla kulkiessa näitä kaakeliseiniä näkee ihan rappiolla olevissa taloissa, huonokuntoisina, osittain jo pois murentuneina. Vaatii mielikuvitusta nähdä millaisa ne ovat olleet loistonsa päivinä. Toisaalla taas löytyy heti kulman takaa pieteetillä korjattu, todella hieno seinä.
Valkoiseksi kalkitun naapuritalon ovenpieltä saattaa koristaa vain pieni, mutta sitäkin taidokkaampi, kaakeleista koottu pyhimyksen kuva.
Vaikka azulejo-taiteella on vahvasti portugalilainen leima, todellisuudessa taidemuoto saapui maahan islaminuskoisten maurien mukana 700-luvulla. Valloittajat poistuivat 500 vuotta myöhemmin, mutta kaakeliperinne jäi Portugaliin pysyvästi. Maurit suosivat geometrisia muotoja, kuten triangeleja ja timantteja, sillä islamin usko ei sallinut elävien olentojen kuvaamista.
Upeimmat taidonnäytteet ovat monimetriset kaakelipaneelit, jotka kuvaavat yksityiskohtaisesti satojen vuosien takaisia maisemia. Myös lissabonilaiset yrittäjät ovat hyödyntäneet laattojen vetovoimaa. Niitä käytetään sisutuselementtinä kahviloissa, ravintoloissa ja putiikeissa.
Viinikellareiden, ravintoloiden ja muiden liikkeiden liikekyltit on usein tehty kaakelitekniikalla, toisinaan hyvin yksinkertaisia, toisinaan todella tyylikkäitä.
Sinisävyiset kaakelit nousivat suosioon 1600-luvun lopulla vallinneen Kiina-huuman innoittamana. Erityisesti kirkot suosivat tätä tyyliä.
_________
Azulejo (Portuguese pronunciation: [ɐzuˈleʒu], Spanish pronunciation: [aθuˈlexo]) from the Arabic word Zellij زليج is a form of Portuguese or Spanish painted, tin-glazed, ceramic tilework. They have become a typical aspect of Portuguese culture, having been produced without interruption for five centuries. There is also a tradition of their production in former Portuguese and Spanish colonies in Latin America.
__
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti