Usein kun mieleen muistoja kesästä, niitä tulee myös mummon vanhempien torpasta. Vuosikymmenniin en enää ole siellä käynnyt, onkohan enää olemassakaan.
Samanlaisia ikihonkaisia hirsiä ja kyläsepän takomia lukkoja toki on muuallakin, mutta ne ainoat alkuperäiset minulle ovat siellä torpalla.
Näinköhän tuo syyspimeä vesisaden taas pisti muistelemaan koiranputkien kukintoa ja muuta aurinkoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti